Ensihoidon kuperkeikka

Lääkintäesimies Jan Kuusisto nostaa tietokoneen hihnasta olkapäälleen valokuvaajan pyynnöstä, mutta huomauttaa, ettei moista ”stuerttityyliä” harrasteta tosioloissa. Toughbookit saavat Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen hälytystehtävissä kovaa kyytiä.

”Varsinkin kosketusnäyttö on kovilla, mutta mikään ei ole irronnut. Tämä on hyvä koelaboratorio laitteelle”, sanoo Kuusisto.

Vaikka Toughbookeille on rakennettu ambulansseihin oma lukittava teline, yksi laite on todistettu katu-uskottavaksi ihan kirjaimellisesti.

”Joku kertoi, että se olisi jäänyt auton katolle ja lentänyt sieltä liikennevaloissa - ja kestänyt sen. ”

Iskunkestävät työkalut tulivat käyttöön viime syksynä, kun Espoossa siirryttiin HUS:n yhteiseen ensihoidon johtamis- ja raportointijärjestelmään. Kuusistolle Merlot Medi tuo helpotusta päivittäiseen toimintaan, tilastointiin ja esimiestyöhön. Tennilälle se merkitsee paljon muutakin.

”Minun on ollut vastuulääkärinä erittäin hankala saada kokonaiskuvaa toiminnasta. Tieto on täytynyt kerätä käsin monesta lähteestä. Ohjauksen ja valvonnan kannalta uusi tilanne on aivan vallankumouksellinen.”

Kaikki täyttävät samaa dokumenttia

Merlotin kehitystyö alkoi Helsingissä kymmenkunta vuotta sitten. Viime talven aikana se on laajennettu Jorvin ja Peijaksen käyttöön.

Langattomassa järjestelmässä tieto siirtyy heti. Kun tulee hälytys ja ensihoitoyksikkö alkaa täyttää sairaankuljetuskertomusta, myös Medihelin lääkäri Vantaalla voi seurata ja täydentää sitä tosiaikaisesti. Näin voi tehdä myös tehtävään liittyvä lääkintäesimies tai ulkopuolinen lääkäri.
”Kaikki tieto päätyy yhdellä kirjaamisella samaan dokumenttiin. Iso osa tiedosta, kuten mittaustulokset ja sydänfilmit, siirtyy potilasmonitoreista langattomasti järjestelmään, niitä ei tarvitse edes kirjoittaa”, kuvaa Tennilä.

Vielä tieto ei siirry langattomasti sairaalaan, vaan se on lähetettävä esimerkiksi poliklinikan tulostimeen. Integrointi perusterveydenhuollon Pegasokseen ja Efficaan on myös kesken. Kelaankin menee printit, jotka skannataan siellä takaisin sähköiseen muotoon.

”Sairaankuljetuskaavake ei siirry sähköisesti esimerkiksi Mirandaan. Ensihoito on tekemisissä lähes kaikkien erikoisalojen kanssa, ja järjestelmien hajanaisuuden vuoksi kaikki rajapinnat on luotava erikseen.”

Järjestelmä auttaa ohjaamaan toimintaa

Kun kaavake on printattu ja tehtävä suljettu, dokumenttiin ei enää pääse. Aikaisempia ”keikkakuponkeja” voi katsoa vain, jos tulee uusi hälytys samalle asiakkaalle.

Tennilän mukaan raportointi mullistaa laadunvalvonnan. Ensihoidosta saadaan samanlaista tietoa kuin sairaalassa tuotetusta palvelusta. Resursseja voidaan ohjata entistä järkevämmin.

”Paperitulosteiden säilöminen on halvempaa kuin tällaisen tietojärjestelmän rakentaminen ja ylläpito. Kustannukset ovat kuitenkin pieniä, kun verrataan millainen armeija meillä on autoja. Yhden auton ja kahden hengen miehistön ylläpitäminen maksaa puoli miljoonaa vuodessa.”

Puolen vuoden kokemus on osoittanut, että palvelua voidaan parantaa.

”Tiedämme jo nyt, missä Espoossa on eniten sairaankuljetustehtäviä, ja miten toimintaa pitäisi ehkä muuttaa, jotta tavoittaisimme potilaat nopeammin. Kuva toiminnastamme on kirkastunut, vaikka olemme raportoinnissa alkumetreillä.”
 

Työkalu kehittyy ensihoitajien käsissä

Tietojärjestelmän kehittäminenkin jatkuu, ja kokemuksia käsitellään säännöllisesti työryhmissä.

”On ensihoitajien käsissä, millainen työkalu tästä tehdään”, sanoo Tennilä.

Kuusisto kehuu kokouksia tuloksellisiksi, ja pyöräyttää Toughbookia käsissään.

”Jos tähän saisi vielä useamman ajurin, niin sen saisi kiinni useampaan printteriin.”

Ohjelmaan tulee uusia päivityksiä, ja Keski-Uudellamaalla käyttöliittymästä on muokattu uusi näkymä, jota verrataan Espoossa käytettävään liittymään.

”Emme vielä tiedä, mitä avausnäkymässä pitää olla. Meillä on vain alkuolettamus”, sanoo Tennilä.

Olli-Pekka Tiainen