Friothermin lämmitys- ja jäähdytysteho on yhteensä 20 megawattia. Turku Energian lämmönhankintapäällikkö Ilkka Syrjälä on tyytyväinen 120 tonnin painoisen pumpun luotettavuuteen. KUVA: Vesa-Matti Väärä

Jätevesi jäähdyttää ja lämmittää Turkua

19.05.2010

Turun Kakolassa, syvällä kallion sisuksissa, Friothermin iso lämpöpumppu paiskii töitä. Laite asennettiin vuosi sitten, ja on siitä asti pumpannut yötä päivää hyvällä lämpökertoimella.

Turku Energian lämmönhankintapäällikkö Ilkka Syrjälä kehuu pumppua erittäin varmatoimiseksi. Pieniä huoltotöitä ja sähkökatkoja lukuun ottamatta mylly on pyörinyt tauotta.

”Meidän kannaltamme on myös kätevää, että pumppulaitosta voidaan muiden tuotantolaitosten tapaan valvoa ja ohjata etänä, omista toimitiloistamme”

Turku Energian 20 megawatin lämpöpumppulaitos ottaa talteen lämpöä Kakolan luolastossa sijaitsevan jätevesipuhdistamon jätevedestä. Prosessissa syntyy kaukolämpöä sekä kaukokylmää.

”Lämpöpumpun suurin valtti on tietenkin ympäristöystävällisyys. Tämä on hiilidioksidivapaata tuotantoa. Hyödynnämme lämpöä, joka muuten menisi hukkaan”, Syrjälä korostaa.

Kaukokylmä lisää kannattavuutta

Kakolan lämpöpumppulaitoksessa siirretään puhdistetun jäteveden lämpöenergia kylmäaineen välityksellä kaukolämpöverkoston veteen. Jäähtynyttä jätevettä käytetään kaukokylmän tuotantoon.

”Järjestelmät ovat suljetut, joten jätevesi ei ole suoraan kosketuksissa lämmitysveden kanssa.”

Lämpöpumppulaitos tuottaa noin 10 prosenttia Turun kaukolämmön ja yli 90 prosenttia kaukokylmän tarpeesta. Kaukokylmää Turussa käyttävät esimerkiksi keskustan isot liikehuoneistot sekä sairaala.

”Aina kun energiaa otetaan talteen, tuotetaan samalla kylmää. Se, että tarjoamme asiakkaillemme sekä kaukolämpöä että kaukokylmää parantaa entisestään hankkeen kannattavuutta.”

Syrjälä laskee, että investointi saattaa maksaa itsensä takaisin jo viidessä vuodessa.

Suurenna kuva uuteen ikkunaan

Kuva: Topi Kairenius

Pumpun viereen ehkä toinenkin

Kokemukset ovat olleet niin hyviä, että Turku Energia haluaisi lämpöpumpun viereen toisen samanlaisen. Nyt pumppu käyttää vain pienen osan puhdistetusta jätevedestä. Asiasta tehdään päätös tänä vuonna.

”Tavoitteenamme on, että vuonna 2020 voisimme tuottaa puolet kaupungin tarvitsemasta kaukolämmöstä täysin hiilidioksidivapaasti. Vision saavuttamiseen tarvitaan ilman muuta myös lämpöpumppuja.”

Tätä puoltavat myös taloudelliset syyt.

”Ei tarvita kovin suuria ennustajan lahjoja, jotta voi arvioida, että fossiilisten polttoaineiden kiristyvä verotus tekee kivihiili-, maakaasu- ja öljypohjaisesta kaukolämmöstä nykyistä kalliimpaa.”

Kohteita löytyy ympäri Suomea

Myös Helsingin Energia luottaa Friothermin teknologiaan Euroopan suurimmassa lämpöpumppulaitoksessa. Turussa lämpöpumppu on kuitenkin integroitu tiiviimmin puhdistamon toimintaan, ja järjestelmään kuuluu myös suuri kylmävesisäiliö kulutushuippujen tasaamiseksi.

Uusia suuria puhdistamoja suunnitellaan paraikaa Espooseen ja Tampereelle, Jätevesi pysyy ympäri vuoden plussan puolella, joten se on lämpöpumpuille hyvä sovelluskohde. Mutta potentiaalia löytyy muualtakin.

”Esimerkiksi teollisuuden prosesseissa on varmasti paikkoja, joista kannattaisi ottaa hukkalämpö talteen”, Ilkka Syrjälä pohtii.

Friotherm

• Lämmitys- ja jäähdytys-teho yhteensä 20 MW n Paino 120 tonnia 
• Kaksijaksoinen turbokompressori 
• Isomman juoksupyörän nimellishalkaisija 50 cm 
• Pyörimisnopeus lähes 10 000 kierrosta minuutissa 
• Molempien jaksojen säädettävä johtosiivisistö mahdollistaa laitoksen optimoinnin vaihtuvissa olosuhteissa