Kela virtuaaliseksi, hoivatyötä roboteille

07.10.2011
Aasia digitalisoituu, mutta Suomi rämpii järjestelmäviidakossa. Ikääntyvällä ja harvenevalla maalla on kiire avata verkot virtuaalivirkailijoille ja robottihoitajille, sanoo Kaukoviisas Teppo Turkki.

SITRAN JOHTAJA Teppo Turkki kirjoitti 2009 Elinkeinoelämän valtuuskunnalle asiantuntijaryhmän koostaman raportin ”Nykyaikaa etsimässä – Suomen digitaalinen tulevaisuus”. Sen mukaan Suomi on pudonnut eliitistä tietoyhteiskuntien kehitysmaaksi.

Vielä vuonna 2000 kaikki oli toisin.

”Nokia menestyi, ja Suomi nousi mobiilikulttuurissa maailman kärkeen. Valtio panosti, oli näkemys tietoyhteiskunnan kehityksestä. Olimme hetken koko maailman valokeilassa. Ja siihen jämähdimme.”

Vuoden 2003 jälkeen uuden sukupolven julkisia digitaalipalveluja ei ole otettu käyttöön. Myös vuosia suunnitellut hankkeet, kuten sähköinen potilasarkisto ja e-resepti, ovat yhä kesken.

Evan raportissa ehdotetaan kansalaistiliä asiointiin. Eläkkeet, sairausvakuutukset, lasten päivähoidot ja verotiedot olisivat nähtävissä ja päivitettävissä ympäri vuorokauden. Tiliin voisi kirjautua esimerkiksi julkisissa tiloissa sijaitsevalta suurelta kosketusnäytöltä.

”Kaikki digitalisoitavissa oleva digitalisoidaan. Periaatteessa tabletit ja muut ruudut ovat vain pintoja, joiden kautta julkisia tai kaupallisia palveluja käytetään. Kun lyön ruudulle henkilötunnuksen, siitä tulee henkilökohtainen käyttöliittymäni.”

 

IDEAT KAATUVAT siihen, että Suomesta puuttuu yhtenäinen arkkitehtuuri, jossa tieto kulkisi järjestelmästä ja tietokannasta toiseen turvallisesti. Järjestelmien viidakko halvaannuttaa kehityksen.

”Se on kansantaloudellisesti aivan järjetöntä. Pari vuotta sitten Tampereen kaupungilla oli 300 erilaista rekisteriä, jotka eivät keskustelleet keskenään. Erityisesti julkisten palvelujen jääminen kehityksestä on erittäin kallista.”

Kuten Helsingin kotihoito avaa asiakaskäynneillään yhteyden kaupungin potilastietorekisteriin, myös muut digitaalinen asioiminen voisi siirtyä kotiin.

”Haja-asutusalueilla kylät pienenevät, bussiyhteydet heikkenevät ja palvelut etääntyvät kuntaliitosten vuoksi yhä kauemmas. Digitaalinen asioiminen on ainoa tapa tarjota palvelut kaikille. Esimerkiksi Kelan tai terveyskeskuksen työntekijät voisivat tulla virtuaalisesti kotiin tiettyyn rajaan asti.”

 

VANHUSTENHOITO muuttuu myös. Japanissa perhe on perinteisesti huolehtinut vanhuksista, mutta tämä kulttuuri on alkanut heikentyä. Tilalle on tullut äärimmilleen viety digitaalisuus.

Patjan alle asennettavat anturit rekisteröivät hengityksen ja kääntymiset ja kertovat nukkujan tilasta. Tele presence -järjestelmässä hoitohenkilökunta on langattomassa videoyhteydessä potilaan kotiin.

Robotti avustaa lääkkeiden ottamisessa ja tunnistaa satoja kaatumisen ääniä. Kun ääni kertoo tietynlaisesta kaatumisesta, robotti voi tulla vanhuksen viereen ja kytkeä omaisen tai hoitajan kännykkään videokuvan tilanteesta.

”Etäkäyttöön tarkoitettujen seurantajärjestelmien avulla voidaan katsoa kaikki virtsan sokerista pieneen verenkuvaan. Tiedot kytkeytyvät myös hoitavan lääkärin järjestelmiin”, Turkki kuvailee.

 

TUNNISTETTAVUUTTA tarvittaisiin myös nopeasti kehittyvissä turvallisuusratkaisuissa.

”Jenkeissä autoihin saa hyvin pitkälle kehitettyjä palveluja. Auto on kytkettynä turvayhtiön järjestelmään. Jos painat nappia ryöstötilanteessa, apu lähtee paikalle heti. Koko ajan ollaan turvaverkon sisällä.”

Palveluja voidaan asentaa vaikka ihmiseen sisään. Meksikossa gps-antureita laitetaan sieppausten pelossa ihon alle. Vanhemmat voivat seurata lastensa liikkeitä reppuihin kiinnitettyjen lähettimien avulla

”Kun IP-yhteys viedään kaikkeen, ympäristöstä tulee yhä älykkäämpi, ja monia toimintoja voidaan automatisoida.”

 

Teppo Turkki

  • YTM, Sitran viestintäjohtaja, mediatutkija ja tietoyhteiskuntakehityksen asiantuntija

 

Työskennellyt

  • Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti IADE:n johtajana
  • Vierailevana tutkijana Wasedan yliopistossa Tokiossa
  • Elisan johdon neuvonantajana
  • Radio Cityn päätoimittajana (yksi perustajista)
  • Seurannut Aasian kehitystä 1980-luvulta

 

Teoksia

  • Elinvoimainen Suomi (2010)
  • Tiikeriportti (2009)
  • Nykyaikaa etsimässä (2009)
  • Kahdeksan pilven takaa (2005)

 

TEKSTI Olli-Pekka Tiainen KUVA Jaanis Kerkis


AIHEET

Energia

Turvallisuus

Tehokkuus

Kaukoviisas

Video

KAUKOMARKKINAT

Yhteystiedot

UUTUUDET