Kotihoito mullistui

Valkeakoskelainen Kirsti Lehti, 83, on tullut saunavuorolta, ja terveydenhoitaja Katri Lahti laittaa hänelle pimpulat eli papiljotit. Lehti kieltäytyy geelistä ja huivista, mutta on mielissään, kun Lahti puhdistaa jalasta haavan ja vaihtaa siteen.

”Minähän kiipeän vaikka katolle, jos pyydät”, naurahtaa virkeä vanhus.

Rupattelun lomassa terveydenhoitaja naputtelee tietoja koneelleen ja näyttää niitä myös ruutua kurkkivalle Lehdelle.

”Kirjoitin tänne, että olet käynyt saunassa. Muistatkos mitä aamulla kirjoitettiin?”

Lehti ei muista, vaan ihmettelee kuinka Lahti voi löytää laitteesta oikeat näppäimet. Tällaista on ollut kotihoito Valkeakoskella helmikuusta asti: hoitaja ei enää käytä asiakaskorttia, vaan kirjaa tapahtumat langattoman päätelaitteen avulla suoraan järjestelmään. Konttorilla vietetty kirjaamisaika on siirtynyt kotikäynneille, mistä useimmat asiakkaat ovat vain mielissään.

”Aluksi jotkut olivat sitä mieltä, että työnnä se laite h:lla alkavaan paikkaan. Minäkin vastustin, mutta huomasin pian, että tämä helpottaa työtämme. Asiakkaatkin ovat tottuneet siihen”, kertoo Lahti.

Käsikopiointi lisää virheiden riskiä

Ennen hoitajat palasivat 5–6 käynnin jälkeen toimistolle siirtämään tiedot järjestelmään. Tietoa päivitettiin edestakaisin aina, kun jotain tapahtui – potilas kävi vastaanotolla, vuodeosastolla tai hänen lääkitystään muutettiin.

”Joka kerta, kun tietoa kopioidaan, on mahdollisuus virheeseen. Ykköstavoite uudistuksessa onkin ollut, että potilasturvallisuus ja hoito paranevat.”, sanoo kotihoidon johtaja, johtava hoitaja Irmeli Myllykylä.

Kun kaksinkertainen kirjaaminen jää pois, tiedot pysyvät reaaliajassa. Hoitaja näkee aikaisemmat kirjaukset, ja mitä esimerkiksi lääkäri on kirjoittanut. Lääketiedot ovat ajan tasalla ja heti saatavilla.

”Koneelta näkee laboratoriotulokset, ja jos tarvitsee varata uusi aika, sen voi tehdä heti, eikä tarvitse palata sitä varten toimistolle ja sitten soittaa asiakkaalle”, kuvaa Lahti.

Seitsemän vuoden taistelun tulos

Myllykylä innostui mobiiliuudistuksesta jo 2002 Euroopan kotihoitopäivillä Helsingissä.

”Lähdin edistämään asiaa valtavalla puhdilla. Järjestin tilaisuuksia, joihin kutsuin esittelijöitä, poliitikkoja ja työntekijöitä, mutta en saanut hirveästi vastakaikua. Kaikilla ei ole ihan niin vahvaa uskoa tietotekniikan kaikkivoipaisuuteen kuin minulla.”

Asia pysähtyi yleensä jo omaan johtoryhmään. Kyse oli rahasta.

”Kun minä esitin tietotekniikkaa, muut esittivät potilaspöytiä, ja potilaspöydät voittivat.”

Viime vuonna tuli tietotekniikan vuoro. Sen varmisti kuntalaisen perintö, jonka ehtona oli, että rahat käytetään vanhustenpalvelun edistämiseen.

”Meidän osuutemme taisi olla noin 40 000 euroa. Sillä saatiin peruskuvio kasaan, kun ei ostettu mitään. Mobiiliohjelma ja pienlaitteet on hankittu leasing-sopimuksella. Citrix-palvelimet sijaitsevat Tampereella Logican tiloissa. Mikä tahansa ongelma järjestelmässä tulee, voimme soittaa Pegasoksen tukeen, Mediapuun.”

Kehittämistä riittää pitkään

Päätös tehtiin joulukuussa, ja jo helmikuussa ensimmäiset koulutetut ihmiset ottivat Toughbookit käyttöönsä. Niitä on nyt 29 kappaletta.  Samalla kiinteitä työasemia on vähennetty.

”Tekniikka on uudistusta odoteltaessa kehittynyt. Jos ajatukseni olisi mennyt läpi 2002, olisimme joutuneet pelaamaan kahden laitteen, kännykän ja kannettavan, kanssa. Pegasos  -kotihoito-ohjelmakin on valmistunut sen jälkeen.”

Kehittämistä riittää vieläkin. Toughbookeissa pyörii toistaiseksi vain Pegasos. Käyttöön pitäisi saada myös Terveysportti ja tiimiposti.
”Lääkärikirjasta hoitaja pystyy tarkistamaan hoitoon liittyviä asioita. Myös Pharmaca Fennica on iso apu, jos asiakas haluaa tietää jonkun lääkkeen sivuvaikutuksesta”, Myllykylä luettelee.

Kevyelle tulostimellekin olisi käyttöä. Jos asiakas haluaa lääkelistan, se on muistettava tulostaa jo toimistolla.
”Tämä teettää vielä ankarasti töitä. Kaikki hoitajat eivät ole yhtä käteviä tietokoneen kanssa.”

Lisää aikaa asiakkaille

Myllykylä itse on tottunut Pegasoksen ja monen muun järjestelmän pääkäyttäjä. Hänen mielestään melkein mitä tahansa voi tehdä tietotekniikan avulla.

”Hoitajat pitävät sitä jo rasitteena. Sellaista asiaa ei olekaan, johon en keksisi Excel-taulukkoa ratkaisuksi. Kun atk on otettu käyttöön, niin tällainen pienlaite on luonnollinen jatkumo. Työnteko tehostuu ja järkevöityy. ”

Koko prosessin hoitosuunnitelmasta laskutukseen voi automatisoida. Näin myös kirjaamistyö siirtyy selkeästi laskutettavaksi palveluksi. Tämä aika kuluukin Katri Lahden tapaan asiakkaan kanssa jutustellen.

”Moni on kiinnostunut siitä, mitä kirjoitan, ja minusta asiakkaalla on myös oikeus nähdä se. Näytän esimerkiksi, että täällä lukee, että sinulle on pistetty insuliinia ja haavasi on hoidettu”, kertoo Lahti.

Juuri näin hän tekee myös Kirsti Lehden luona – ja asiakas on tyytyväinen.

Olli-Pekka Tiainen