Kaukoviisas Antero Aittomäki sanoo, että ilmalämpöpumppuja tarvitaan yhä lisää. Luotettavat testit ja laatujärjestelmä vauhdittaisivat alan kasvua. Kuva: TIMO VOTTONEN

Lisää ilmalämpöpumppuja

27.04.2010
Professori Antero Aittomäki haluaa Suomeen lisää ilmalämpöpumppuja. Hänen mukaansa yksittäiset ongelmat ovat saaneet liikaa huomiota. "Kun laitteita myydään paljon, niin joukkoon mahtuu negatiivisiakin kokemuksia.”

LVI- ja jäähdytystekniikan professori Antero Aittomäki tutkii termodynamiikkaa, lämpöpumppuja ja ilmastointitekniikkaa Tampereen teknillisessä yliopistossa. Hänellä on vankka näkemys ilmalämpöpumpun hyödyllisyydestä.

”Se on helpoin tapa vähentää suoran sähkölämmityksen kustannuksia.”

Tämä  ei ole kuluttajille itsestäänselvyys. Paljon julkisuutta saaneet huonot esimerkit ovat herättäneet epäilyjä teknologian toimimattomuudesta.

Professorin mielestä alan ongelmia on liioiteltu.

”Eihän tällaisiin hajanaisiin tietoihin voi luottaa. Kun laitteita on myyty paljon, niin joukkoon mahtuu tietysti negatiivisiakin kokemuksia.”

Aittomäki muistuttaa, että keskimäärin kokemukset ovat hyviä. Realistinen säästö on 30–40 prosenttia, parhaimmillaan päästään jopa yli 40:n. Pumppujen tehokkuus alkaa olla professorin mukaan huipussaan, seuraava askel alalla ovat ilmavesilämpöpumput.

PARANNETTAVAA löytyy silti. Ostajan on vaikea saada selkeää, luotettavaa tietoa, ja myyjien asiantuntemus vaihtelee.

Toiminnassa pitäisi olla jatkuvuutta.

”Ei riitä että on laadukas laite, vaan ketjuun kuuluu myös asennus ja huolto. Huono asennus voi pilata hyvänkin laitteen. Markkinoilla on kaikennäköistä huseeraajaa, joilla kokonaistoimitus ei ole kunnossa.”

Perusvirhe on antaa suoritusarvoja, jotka pätevät vain ihanneoloissa ja täydellä teholla. Mitoituksen pitäisi olla suhteessa lämmön tarpeeseen. Liian tehokas tai liian pieni laite säästää vähemmän kuin sopivan kokoinen.

Etelään tarkoitetut mallit eivät Suomen oloihin sovi.

”Tämä koskee erityisesti sulatuksen toimintaa. Laitteen pitää olla suunniteltu  primääristi lämmityskäyttöön. Täällä on myyty sellaisiakin laitteita, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti jäähdytykseen.”

Lieveilmiöstä päästään Aittomäen mukaan vasta, kun ilmalämpöpumppuihin saadaan tietyn tason takaava laatumerkintä.

VERTAILUTIETOKIN on puutteellista. Ainoa perusteellinen kenttämittaus tehtiin yli kymmenen vuotta sitten – ja mukana oli vain kaksi pumppua, joista toinen oli rikki. Lehdet julkaisevat testejä taajaan, mutta otanta ja tulokset usein ihmetyttävät ammattilaisia.

”Ruotsalaiset ja suomalaiset tulokset yhdessä antavat viitteitä siitä, mitkä ovat hyviä laitteita ja mitkä eivät. Luotettavuudestahan tällaiset testit eivät pysty kertomaan yhtään mitään. Siitä syntyy kuva vasta vuosien käyttökokemusten jälkeen.”

Aittomäki kehottaakin ottamaan oppia Ruotsista, jossa myös käyttökokemusten määrä on toista luokkaa kuin Suomessa. Naapurissa hyrrää runsaat 700 000 lämpöpumppua. Niitä mahtuisi meillekin lisää.

”Markkinapotentiaalia on, ja tarve tulee vain kasvamaan. Sähkön hinta ei laske, vaan päinvastoin nousee.”

TUKIAISIIN AITTOMÄKI ei usko, vaan käyttöä edistää parhaiten vakuuttava näyttö säästövaikutuksista. Tiedon täytyy perustua kokemukseen ja luotettaviin mittauksiin. Tutkimuksiin tarvittaisiin myös yrityksiä.

”Kaiken teknisen tutkimuksen rahoituksessa lähdetään nykyisin sitä, että tutkimus on nopeasti hyödynnettävissä, ja mukana on yritysten rahaa. Meillä ei ole sellaista lähdettä, joka energiatutkimusta yksin rahoittaisi.”

Yksi tuore tutkimus puoltaa uutta teknologiaa. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Ari Nissisen raportti kertoo, että kerrostalo käyttää asuinneliötä kohden enemmän energiaa kuin omakoti- tai rivitalo. Yllättävä tulos johtuu siitä, että pientaloissa ei lämmitetä suuria rappukäytäviä ja varastoja. Toinen selitys on vanha, huonosti rakennettu kerrostalokanta.

Aittomäen mukaan pientalojen energiatehokkuutta voidaan vielä parantaa ilma- ja ilmavesilämpöpumpuilla.

”Ne pienentävät ostetun energian kokonaiskulutusta merkittävästi.  Jos kerrostalossa yrittää säästää, niin se ei samalla tavalla tule omaan pussiin kuin omakotitalossa.”